Montenegron kierros

Matkan esittely

Senioriliiton Montenegron kierros

Durmitorin kansallispuisto 

Sijaitsee Dinaarisilla Alpeilla 450–2522 metrin korkeudessa lähellä Välimeren ja Tonavan välistä vedenjakajaa. Tarajoen kanjoni on Euroopan syvin. Joki virtaa 60 kilometrin ajan jopa 1 300 metriä syvässä kanjonissa. Kansallispuistossa on 18 jäätikköjärveä, joista suurin on Crno jezero, ”Mustajärvi”.

Kansallispuiston ilmasto vaihtelee laaksojen välimerellisestä ylätasankojen viileään ilmastoon.

Durmitorin kansallispuistosta on löydetty noin 700 kasvilajia. Kasvillisuus vaihtelee laaksojen ikivihreistä metsistä, välimerellisiin havumetsiin, alpiinisiin metsiin ja soihin sekä alppiniittyihin.

Kansallispuiston metsien nisäkkäisiin kuuluvat karhu,saukko, villisika, villikissa ja gemssi. Birdlife Internationalin mukaan puistossa elää 130 lintulajeja.

Biogradsko Gora

Luonnonpuiston keskipisteenä on Biogradsko-järvi.  Kävelylenkin varrella maisemat vaihtelelevat naavan peittämistä kuusimetsästä sirosti soljuviin vuoripuroihin ja jättiläislehtisiin aluskasvillisuuskeskittymiin, joiden päällä pääsee välillä kävelemään tukevia pitkospuita pitkin. Välillä polku poikkeaa aivan järven rantaa, jossa koskemattoman luonnon luomat maisemat saavat patikoijan haikkomaan henkeään.

Podgorica on Montenegron pääkaupunki ja sen ympärillä oleva kunta. Podgorica sijaitsee Montenegron eteläosassa Ribnica- ja Moraca-nimisten jokien yhtymäkohdassa. Kunnan alue rajoittuu kaakossa Albaniaan.

Kaupungin nimi merkitsee ”Gorican kukkulan juurella”. Nykyisen Podgorican aluetta asuttivat aikoinaan illyrialaiset. Roomalaiset rakensivat sinne vesijohdon, mikä viittaa suurehkoon asutukseen. Vuonna 513 alueella oli tuhoisa maanjäristys. Pian sen jälkeen seudulle asettui slaaveja. 1300-luvulla kaupungin sotilaallinen merkitys kasvoi, kun venetsialaiset ja ottomaanit kilpailivat alueen hallinnasta. Vuonna 1878 kaupunki liitettiin Montenegroon. Ensimmäisen maailmansodan aikana Itävalta-Unkari valtasi sen. Toisen maailmansodan myötä kaupungista tuli Titograd ja se kuului Jugostlaviaan.

Skadarjärvi eli Skutarijärvi

Skutarijärven pinta on vain kuusi metriä merenpinnan yläpuolella ja sen pinta-ala vaihtelee 390 km² ja 530 km² välillä. Syvimmillään järvi on 44 metriä syvä. Järven länsi- ja lounaispuolella on jyrkkiä vuoria. Sen itäpuolella puolestaan on tasankoja ja soita. Järvestä kaksi kolmannesta sijaitsee Montenegron puolella. Järven laskujoki on Albanian ja Montenegron rajajoki Bojana, joka on 41 kilometrin pituinen ja virtaa Skutarijärven eteläosista Adrianmereen.

Montenegron puoleisesta osasta tehtiin vuonna 1983 kansallispuisto, jossa tavataan muun muassa Euroopassa harvinaisia pelikaaneja. Järven pohjoispuolella oleva suo on lintujen suosima alue. Yleensäkin kansallispuiston alue on suurimpia lintujen pesimäalueita Euroopassa ja alueella esiintyy 270 lintulajia.

Budva

noin 2500 vuotta vanha, mikä tekee siitä yhden Adrianmeren rannikon vanhimmista asutuskeskuksista. Budva on kuulunut sekä antiikin Kreikan että Rooman valtakuntiin. Keskiajalla kaupunkia hallitsivat Doclean, Serbian ja Zetan hallitsijat. Sittemmin se kuului Venetsialle yli 300 vuoden ajan, jonka jälkeen kaupunkia hallitsi Itävalta, Ranska jaVenäjä. Vuosina 1813-1814 se kuului Montenegroon, kunnes Itävalta miehitti alueen. Vuonna 1918 Budva liitettiin Jugoslavian kuningaskuntaan.

Igalo ( Herzeg Novi )

Rannikkokaupunki ja kunta Montenegron lounaiskulmassa Kroatian vastaisella rajalla ja Adrianmeren rannalla, joka tunnetaan kylpylähistoriastaan jo yli sadan vuoden ajalta.

Kotor 

Merkittävä matkailukohde Montenegrossa. Kotorin vanhakaupunki on yksi Adrianmeren rannikon parhaiten säilyneistä, ja se on kuulunut vuodesta 1979 ainakin Unescon Maailmanperintöluetteloon. Kaupungin nähtävyyksistä mainittakoon Pyhän Tryphonin katolinen katedraali (rak. 1166) ja antiikin aikaisen linnoituksen jäänteet 4,5 kilometriä kaupungista. Svetin Đorđen ja Gospa od Škrpijelan pienet saaret Perastin pikkukaupungin edustalla Kotorin kunnan alueella ovat myös hyviä tututumiskohteita.

Dubrovnik

Dubrovnikin asukkaat lainaavat mielellään ylpeänä irlantilaista näytelmäkirjailijaa George Bernard Shaw´ta, joka vieraili kaupungissa vuonna 1929 ja kirjoitti: "Jos haluat nähdä taivaan maan päällä, tule Dubrovnikiin." Kaupungin suojelupyhimys on Pyhä Blasius (Sveti Vlaho), jonka patsaita on nähtävissä ympäri kaupunkia. Hänen merkityksensä on vastaava kuin Pyhä Markus -evankelistan merkitys Venetsialle.

Kaupungin pitkä historia näkyy sen rakennuksissa. Trestnossa on maailman vanhin arboretum, joka on perustettu ennen vuotta 1492. Paikallisessa luostarissa toimii edelleen Euroopan kolmanneksi vanhin apteekki, joka on samalla vanhin yhä toimiva.

Dubrovnikin tunnetuin kohde ovat vanhaakaupunkia ympäröivät noin kaksi kilometriä pitkät muurit. Muurit ovat mantereen puolella 4–6 metriä paksut, mutta meren puolella huomattavasti ohuemmat. Puolustuslinnoitteeksi rakennetuista korkeimmillaan 25 metriä korkeista muureista on tullut kaupungin symboli. Muurien ympäröimän vanhankaupungin asemakaava on vuodelta 1292. Sokkeloiseen vanhaankaupunkiin ei pääse lainkaan moottoriajoneuvoilla. Alun perin rannalla sijainneen Dubrovin ja Lausin saaren erottanut salmi täytettiin 1100-luvulla ja paikalla on nykyisin nimillä Placa ja Stradun tunnettu kaupungin keskuskatu.

Lennämme Finnairilla

Tämäkin matka lennetään Finnairin suorilla reittilennoilla, joten saat matkastasi Finnair Plus -pisteitä.
Muista ilmoittaa Finnair Plus -korttinumerosi matkavarauksesi yhteydessä.

Myyntipalvelumme auttaa! Soita 010 2323200